En jaksa kirjoittaa. Ei oo mitään mitä kirjoittaa. Mikään ei tunnu miltään ja jne sitä samaa mitä ennenkin. Oon niin hemmetin säälittävä tapaus. Multa on viety aivan kaikki. Kaikki se mikä on ollut mulle tärkeää. Toivottavasti poika ja ne kaikki muutkin on nyt helvetin tyytyväisiä. Ja sitten mua ei kuulemma edes kirpaise. Voi kun ne tietäisi, että miten helvetin pahalta musta nyt juuri tuntuu. En jaksa sanoa kenellekkään sanaakaan. Syyttäkööt. Huudelkoot. Osoitelkoot sormilla. Oon tehnyt virheitä, mutta oonko mä oikeasti ainut ihminen tässä maailmassa joka niitä on tehnyt? Miksi mua taas rangaistaan vanhoista asioista, jotka on jo monet kerrat käyty läpi ja sovittu? Oonko mä se ihminen ketä saa satuttaa ja kenen niskoille saa kaataa kaiken syyn aivan kaikesta? Hyvää kesälomaa. No nyt mulla on ainenkin aikaa laihduttaa rauhassa... Aamupaino tänään 60.3kg ja ehkä se luku kohta näyttää jo vitosella alkavaa, toivottavasti edes se saisi mut hymyilemään, edes hetkeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti