13. heinäkuuta 2012

Kolmetoista on epäonnen numeroo

Salilla huomasin, että juomapullo, pyyhe ja urheilusukat puuttui, jes. Ja pyöräillessä pois satoi ihan kaatamalla. Olin ihan litimärkä ja kuranen kun pääsin kotiin. Ja kun olin käynyt suihkussa ja katsoin ulos niin ei enään satanut tippaakaan? Just mun tuuria ja perjantai kolmastoista. Nilkkakin ihan rikki ja juokseminen sattui. Tein vähän laiskasti lihaskuntoa, mutta onhan se parempi kun ei mitään. Syömisetkin pitkästä aikaa alle viidensadan, tähän mennessä puuroa mehukeiton kanssa, tonnikalaa ja kukkakaalia ja illemmalla syön vielä jotain pientä. Tänkin illan oon varmaan taas kotona. Ehkä voisin nukkua päiväunetkin.. Vaikka viime yönä nukuinkin kai kellon ympäri?

2 kommenttia:

  1. Täälläkin on satanut koko päivän :/ Mitä sun nilkallesi kävi? Toivottavasti ei mennyt kovin pahasti rikki, oo varovainen nyt treenatessa että ei mene pahemmaksi :(

    Tuohon viitaten, että laiskakin lihaskunto on ehdottomasti tyhjää parempaa, tuli mieleen yks kuva, joka on mulla mielessä aina lenkille/salille lähtiessä: http://blog.thedolectures.co.uk/wp-content/uploads/2011/11/no-matter-how-slow-465x310.jpg ja se jaksaa motivoida aina liikkumaan vielä vähän enemmän, vaikka noin ns. simppeli onkin.

    Päiväunien nukkumisessa ei oo mitään vikaa, nuku vain. Noin vähän syöminen väsyttää varmasti. Voimia ja tsemppejä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin se kai hassusti astuessa nyrjähti ja hölkkääminenkin sattui jo ihan järkyttävän paljon, mutta nyt jo ihan kunnossa onneksi. :) Ihana tuo kuva. Pitäisi vaan aina jaksaa muistaa se, että pienikin liikunta on tyhjää parempi eikä aina jäädä laiskasti sohvalle makaamaan. Kiitos kommentissa ja tsemppejä myös sinulle. ♥

      Poista